Tiesitkö, että Suomessa juodaan kahvia asukasta kohti eniten maailmassa. Kahvi sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen; se käynnistää päivämme, kruunaa ruokailumme ja luo oman hetken kotona hektisen päivän jälkeen. Kahvia juodaan useita kuppeja päivässä, niin paljon, että yhden ihmisen vuosittaiseksi kulutukseksi on laskettu kymmenisen kiloa kahvia jo vuosien ajan.
Kahvia kuluu etenkin sosiaalisissa tilanteissa, sitä tarjoillaan vieraille niin juhlissa kuin epävirallisimmissakin istunnoissa. Kahvilla on hyvä aloittaa mikä tahansa tapahtuma, sillä se piristää, yhteisöllistää ja sillä saa aikaan suomalaisille ei niin luontevan small-talkin.
Kahvi ei vain aloita päivää, vaan se myös rytmittää päivän kulun. Saatamme tiedostamattamme tehdä päiväämme rutiineja kahvitauot mielessä pitäen. Voi olla, että päämääränä on hoitaa mahdollisimman monta asiaa ja sitten pitää rauhallinen kahvitauko. Toisaalta myös kahvikupposen ääressä työt tuntuvat soljuvan mukavasti.
Kahvia kuluu etenkin sosiaalisissa tilanteissa, sitä tarjoillaan vieraille niin juhlissa kuin epävirallisimmissakin istunnoissa. Kahvilla on hyvä aloittaa mikä tahansa tapahtuma, sillä se piristää, yhteisöllistää ja sillä saa aikaan suomalaisille ei niin luontevan small-talkin.
Kahvi ei vain aloita päivää, vaan se myös rytmittää päivän kulun. Saatamme tiedostamattamme tehdä päiväämme rutiineja kahvitauot mielessä pitäen. Voi olla, että päämääränä on hoitaa mahdollisimman monta asiaa ja sitten pitää rauhallinen kahvitauko. Toisaalta myös kahvikupposen ääressä työt tuntuvat soljuvan mukavasti.
Mutta ensin kahvi!
Me suomalaiset olemme nirsoja kahvin suhteen. Ulkomailla kahviloissa kuulee suomalaisten jupinaa liian vahvasta kahvista. Saatamme viedä matkoille mukanamme jopa omat suodatinpussit ja paketin ”suomalaista” kahvia. Vedenkeitin hurisemaan, suodatinpussi puruineen kahvimukin päälle ja eikun tislaamaan. Voilá - suomalainen kahvi on valmista!
Koska kahvi on suurimmaksi osaksi vettä, vaikuttaa kahvin makuun ennen kaikkea veden laatu. Suomessa puhdas vesi luokin erinomaiset lähtökohdat kahvin valmistukselle. Parhaat kahvit saadaan vedestä, joka on pehmeää ja jonka PH on neutraali 7. Ulkomailla kraanavettä ei aina voi hyödyntää, joten lähdevesi on tällöin hyvä ratkaisu.
Kirkasta lähdevettä on usein saatavilla, mutta vesi tulee myös keittää. Äärimmäinen kahviaddikti saattaa kuljettaa matkalle jopa oman pienen keittimen, kun taas osa turvautuu majapaikkansa vedenkeittimeen.
Täytyy muistaa, että vedenkeittimet saattavat olla jokusen vuoden vanhoja, ja veteen voi liueta haitallisia aineita.
Vaikka kuinka orientuneita olisimmekin suomalaiseen kahviin, faktahan on, ettei suomesta löydy kahviplantaaseja. Kahvipapuja tuodaan kaukaa, esimerkiksi Afrikasta ja Etelä-Amerikasta saakka.
Suomen päässä paahtimot jatkavat prosessia jauhamalla, paahtamalla ja pakkaamalla kahvin myyntiin.
Kahvitarjonta monipuolistuu koko ajan ja nykyään onkin saatavilla paljon tummapaahteista kahvia sekä erilaisia sekoituksia. Haluamme kuitenkin nauttia kahvimme edelleen ensisijaisesti vaaleapaahtoisena eli hapokkaampana ja kofeiinipitoisempana. Vaaleapaahtoisen pavun pinnalla ei ole öljyä ja maku säilyy alkuperäisenä, eli marjaisempana ja hedelmäisempänä verrattuna tummapaahteiseen. Näistä aineksista on siis tehty maailman paras, suomalainen kahvi.
Koska kahvi on suurimmaksi osaksi vettä, vaikuttaa kahvin makuun ennen kaikkea veden laatu. Suomessa puhdas vesi luokin erinomaiset lähtökohdat kahvin valmistukselle. Parhaat kahvit saadaan vedestä, joka on pehmeää ja jonka PH on neutraali 7. Ulkomailla kraanavettä ei aina voi hyödyntää, joten lähdevesi on tällöin hyvä ratkaisu.
Kirkasta lähdevettä on usein saatavilla, mutta vesi tulee myös keittää. Äärimmäinen kahviaddikti saattaa kuljettaa matkalle jopa oman pienen keittimen, kun taas osa turvautuu majapaikkansa vedenkeittimeen.
Täytyy muistaa, että vedenkeittimet saattavat olla jokusen vuoden vanhoja, ja veteen voi liueta haitallisia aineita.
Vaikka kuinka orientuneita olisimmekin suomalaiseen kahviin, faktahan on, ettei suomesta löydy kahviplantaaseja. Kahvipapuja tuodaan kaukaa, esimerkiksi Afrikasta ja Etelä-Amerikasta saakka.
Suomen päässä paahtimot jatkavat prosessia jauhamalla, paahtamalla ja pakkaamalla kahvin myyntiin.
Kahvitarjonta monipuolistuu koko ajan ja nykyään onkin saatavilla paljon tummapaahteista kahvia sekä erilaisia sekoituksia. Haluamme kuitenkin nauttia kahvimme edelleen ensisijaisesti vaaleapaahtoisena eli hapokkaampana ja kofeiinipitoisempana. Vaaleapaahtoisen pavun pinnalla ei ole öljyä ja maku säilyy alkuperäisenä, eli marjaisempana ja hedelmäisempänä verrattuna tummapaahteiseen. Näistä aineksista on siis tehty maailman paras, suomalainen kahvi.
”Suomalainen kahvi on parasta”
Useiden eri lähteiden mukaan kahvin tarinan katsotaan kehittyneeksi jo 800-luvulla Etiopiassa. Eräs historia kertoo paikallisen paimentolaisen huomanneen vuohiensa syövän mystisen pensaan marjoja. Itsekin punaisia marjoja kokeiltuaan, hän kertoi piristävästä löydöstään paikallisille munkeille, joiden kautta kahvimarjojen sanoma levisi hyvää tahtia eteenpäin. Marjoja nautittiin pitkään sellaisenaan niiden piristävän vaikutuksen vuoksi.
Hieman myöhemmin marjoja alettiin kokeilla valmistettavan eri tavoin. Arabianniemimaalla niitä keksittiin murskata ja sekoittaa kuumaan veteen, jolloin ilmaan lehahti samalla hurmaava tuoksu. Tästä kehkeytyi ensimmäinen kahvijuoma, jota Jemeniläiset alkoivat kutsua nimellä Qahwa. Koska nimitys Qahva tarkoitti arabiaksi viiniä, täytyi juomaa alkaa mainostamaan sen jaksamista edistävän ja piristävän tunteen avulla, sillä kaikki alkoholi oli kielletty islamissa. Jemeniläiset hallitsivat aikansa kahvinviljelyä, ja ensimmäisen kahvilan katsotaan perustetuksi Mekkaan 1500- luvun alussa.
Arabian niemimaan asettamista vientikielloista huolimatta innokkaimmat löytöretkeilijät pääsivät käsiksi raaka-aineeseen, ja kahvipensaat levisivätkin pian pitkin Eurooppaa 1600- luvun alkupuolella. Euroopan ensimmäisiä kahviloiden
perustajakaupunkeja oli Venetsia. Tuolloin hyödykkeestä nautti erityisesti yläluokka. Suomeen kahvi rantautui 1600- luvun lopulla, mutta tuolloin sitä käytettiin vielä lääkkeenä. 1800- luvun lopun ja 1900- luvun alun vaihteessa siitä kehkeytyi varsinainen joka paikan juoma, jota se on Suomessa edelleen.
Tänä päivänä kahvi on maailman suosituin nautintoaine ja sitä juodaan veden jälkeen eniten maailmassa. Suomessa nautimme kahvia eniten verrattuna muihin maihin, keskimäärin noin 10 kg ihmistä kohden vuodessa.
Hieman myöhemmin marjoja alettiin kokeilla valmistettavan eri tavoin. Arabianniemimaalla niitä keksittiin murskata ja sekoittaa kuumaan veteen, jolloin ilmaan lehahti samalla hurmaava tuoksu. Tästä kehkeytyi ensimmäinen kahvijuoma, jota Jemeniläiset alkoivat kutsua nimellä Qahwa. Koska nimitys Qahva tarkoitti arabiaksi viiniä, täytyi juomaa alkaa mainostamaan sen jaksamista edistävän ja piristävän tunteen avulla, sillä kaikki alkoholi oli kielletty islamissa. Jemeniläiset hallitsivat aikansa kahvinviljelyä, ja ensimmäisen kahvilan katsotaan perustetuksi Mekkaan 1500- luvun alussa.
Arabian niemimaan asettamista vientikielloista huolimatta innokkaimmat löytöretkeilijät pääsivät käsiksi raaka-aineeseen, ja kahvipensaat levisivätkin pian pitkin Eurooppaa 1600- luvun alkupuolella. Euroopan ensimmäisiä kahviloiden
perustajakaupunkeja oli Venetsia. Tuolloin hyödykkeestä nautti erityisesti yläluokka. Suomeen kahvi rantautui 1600- luvun lopulla, mutta tuolloin sitä käytettiin vielä lääkkeenä. 1800- luvun lopun ja 1900- luvun alun vaihteessa siitä kehkeytyi varsinainen joka paikan juoma, jota se on Suomessa edelleen.
Tänä päivänä kahvi on maailman suosituin nautintoaine ja sitä juodaan veden jälkeen eniten maailmassa. Suomessa nautimme kahvia eniten verrattuna muihin maihin, keskimäärin noin 10 kg ihmistä kohden vuodessa.
Qahwasta kahviksi